Kuvassa Nerodia fasciata pictriventris.


Levinneisyys: fasciata & picrtiventris-alalajit: USA - Pääasiassa Florida, sekä alueita Kaakkois-Georgiasta, Texasista ja Länsi-Alabamasta.

Elinympäristö: Viihtyy vesistöjen läheisyydessä, etenkin suot ja rämeet.

Ulkonäkö: Noin 60-120cm pitkä naaraiden kasvaessa uroksia kookaammiksi. Melko vankkarakenteinen käärme, jonka suomut ovat karkeat (keeled). Vatsa puoli vaalea (keltainen, kermanvalkoinen, oranssi, punakka.. riippuen yksilöstä).
N. f. fasciata: Vaalein alalajeista. Väritys vaihtelee vaaleamman ruskeasta tummempaan ja punertavaan. Tummien raitojen välissä oleva alueen väri vaihtelee punaisen, oranssin ja keltaisen eri sävyissä.
N. f. pictriventris: Tummin alalajeista. Nuorella yksilöllä tummien raitojen välisellä alueella tumma piste alueen muuten ollessa punaisen/oranssin/keltaisen sävyssä.
N. f. confluens: Tummien ja vaaleiden raitojen ero on aikuisellakin yksilöllä näkyvä tummien osien ollessa miltei mustia ja vaaleiden alueiden värityksen ollessa vaaleankeltaisesta liukuen tumman oranssiin.

Olosuhteet & Terraario: Oma aikuinen N.f. pictriventrikseni asustaa 90x40x40cm-terraariossa jossa se kyllä pärjää. Tosin suuri vesiallas, jonka nämä tarvitsevat vie niin paljon tilaa terraariosta että ihanteellista olisi jos tuon kokoisessa terraariossa vesiallas olisi joko korotettu tai terraario olisi hieman suurempi.
Vesiallas on hyvä olla niin iso, että käärme pystyy jopa hieman uimaan siellä. Oma käärmeeni on viettänyt parikin päivää putkeen vesialtaassaan joten veden vaihto noin joka toinen päivä/aina likaantuessa on kohdillaan. Nauhavesikäärmeet tarvitsevat myös UV-valaistuksen. Lämpölamppu kuivalla alueella on myös hyvä olla lämmittelyä ja kuivattelua varten (noin 28-34 astetta). Muualla pelkkä huoneen lämpö riittää.

Talvilepo:  Terraarion lämpötiloja alentamalla saadaan toteutettua esim. viljakäärmeiden tapaan.

Ruokinta: Nauhavesikäärmeet syövät pääasiassa kalaa (esim. muikku on hyvä), mutta myös pientä hiirtä voi silloin tällöin tarjota mikäli käärmeelle se kelpaa. Luonnossa myös sammakkoeläimet ja jotkin selkärangattomat kuuluvat ruokavalioon, mutta itse ei ole niitä kokeillut. Käärme vaatiin myös vitamiinilisäyksen (etenkin B1-vitamiini pikkukalojen (muikku) sisältämän tiaminaasin vuoksi) lisäyksen ruokaansa. Helpoiten vitamiinit saa annettua esim. kalan suuhun työnnettynä. Oman aikuisen käärmeeni ruokin kerran/kaksi viikossa ja kolme-neljä keskikokoista muikkua kerrallaan.

Lisääntyminen: En ole vielä itse päässyt todistamaan näiden lisääntymistä, mutta synnyttävät eläviä poikasia, eivät muni.

Muuta: Käsiteltäessä nauhavesikäärmeet ovat yleensä kilttejä ja rauhallisia mutta joillain yksilöillä on taipumusta "sinkoilla" vaikka onkin ollut kädessä hetkeä aiemmin ihan rauhallisena. Koska käärme on myös melko vankkarakenteinen on se myös melko vahva liikkeissään.